Harvoin oli kirkonmenojen jälkeisissä soutukilpailuissa ollut niin vakava ja keskittynyt tunnelma kuin tällä kertaa Niemisjärven Kolehmalan ja naapurikyläkunnan Laukkalan venekunnissa. Edellisellä kirkkomatkalla oli sovittu, että Salonsalmen läpi ensimmäisenä tuleva vene voittaisi, ja kansakoulu rakennettaisiin voittajien kylään. Molemmissa kyläkunnissa oltiin varauduttu koitokseen ottamalla riuskat renkimiehet matkalle mukaan.
Soutajien tunnelmat alkoivat olla kärsimättömiä. Monien jalat vispasivat hermostunutta käyntiä penkkien välissä. Kämmeniä puristeltiin nyrkkiin. Papin saarna kesti ja kesti ja taulussa oli vielä monta virttä laulettavana. Kunpa vaan kaikki tulisivat kerrankin veneisiin ilman viivytyksiä. Nyt ei kenenkään paranisi jäädä suustaan kiinni.
TIETOA
– Ennen kirkonmenoja kirkkomatkalaisilla oli yleensä reilusti aikaa kirkonkylällä asioimiseen sekä sukulaisten ja tuttujen tapaamiseen. Usein kirkonkylälle saavuttiin jo edellisenä iltana.
– Jumalanpalveluksen jälkeen ei sen sijaan ollut enää aikaa jäädä kirkonkylälle asioita toimittamaan tai seurustelemaan, sillä kotimatkojen huvituksena olivat soutukilpailut, joissa eri kylien kirkkovenekunnat ottivat toisistaan mittaa. Yksikään veneenomistaja ei siksi halunnut jäädä pitkäksi aikaa rantaan matkatovereitaan odottelemaan.
– Kerrotaan, että Pielavedellä Kolehmalan vene Niemisjärveltä kävi 1800-luvun lopussa soutukilpaan Laukkalan venettä vastaan. Tarinan mukaan kilpailun panoksena oli kansakoulu, jonka perustamista seudulle harkittiin, ja jota molemmat kylät tavoittelivat itselleen. Jos tarina pitää paikkaansa, Laukkalan vene voitti, sillä koulu perustettiin sinne vuonna 1893. Niemisjärvi sai koulunsa vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
LÄHTEET
Kuopion kulttuurihistoriallisen museon julkaisuja (1992): Kirkkovene.