Talvi teki taas tuloaan. Lumi peitti jo maan ja järvet alkoivat hiljalleen jäätyä. Tästä alkoi jälleen pitkä odotus. Sama valkoinen, pysähtynyt kylmyys kuunkierto toisensa perään.
Turvekammin lämmössä nukuttiin paljon, säästettiin voimia ja ruokavaroja. Retkiä tehtiin välillä jäille ja metsiin. Talvikalastus ja pienriistan pyynti toivat täydennystä ruokavarastoihin.
Keväällä päästäisiin taas hirvenpyyntiin hangen kantaessa suksia, muttei painavaa hirveä. Toisaalta tiedossa oli myös yksi otson talvipesä, johon voitaisiin turvautua, jos ruoka uhkaisi loppua. Mutta otson herättäminen oli hengenvaarallista, eikä sukulaista sopinut turhan takia häiritä.
Nyt oli kuitenkin aika levätä ja nukkua sekä viettää aikaa yhdessä laulaen, tarinoita kertoen ja leikkiä lyöden.
TIETOA
– Järvi-Suomen ihmiset elivät kivikaudella pyyntikulttuurissa. Elämäntapa oli liikkuvaa metsästäjä-keräilijän elämää, joten asumuksetkin olivat usein liikuteltavia.
– Asuinpaikoissa noudatettiin vuotuiskiertojärjestelmää: kevät-, kesä- ja syysasuinpaikat olivat usein tilapäisemmän luonteisia ja kevyempiä asutuksia, joissa asuttiin pienemmällä porukalla kuin talviasuinpaikalla, joka oli pysyvämpi.
– Vuotuiskiertojärjestelmän lisäksi asuminen saattoi perustua myös keskusasuinpaikalle, jossa oli pysyvä asutus ympäri vuoden. Keskusasuinpaikan lisäksi yhteisöllä oli tällöin tilapäisempiä pyyntileiripaikkoja, joille tehtiin vaihtelevan mittaisia pyyntiretkiä.
– Pysyvät asumukset olivat esimerkiksi turvekammin tapaisia, osittain maahan kaivettuja asumuspainanteita, joiden päällä oli puunrangoista, tuohilevyistä ja turpeesta tehty katto. Tilapäisemmät ja liikuteltavammat asumukset olivat kodan tyyppisiä.
– Kevät-, kesä- ja syysaikaisilla asuinpaikoilla pyydettiin, kerättiin ja varastoitiin ravintoa talven varalle: kalaa, lihaa, marjoja ja sieniä. Ruokaa säilöttiin kuivaamalla, savustamalla ja hapattamalla.
LÄHTEET
Georg Haggrén ym. (2015): Muinaisuutemme jäljet – Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus.
Kuva: Wikimedia Commons. Kivikautinen asumus, Kierikkikeskus, Yli-Ii, Oulu. CC-BY-4.0.