Järvialueille siirryttyään taimen on kasvanut joka kesä kokoa. Kolmannen kesän jälkeisenä syksynä, kun vesi on jo selvästi viileää, hän tuntee tarpeen lähteä liikkeelle. Kohti kotivirtaa. On aika kutea, jatkaa sukua. Lapsuudestaan hän muistaa ja vaistomaisesti tietää merkit, joita seuraamalla kotivirralle pääsee: Kirkkaan valon liike pinnanpäällisessä maailmassa, tutut hajut sekä ihmisille sanoinkuvaamaton tunne sijainnista.
Kotipuro on onneksi ennallaan. Vesi virtaa viileänä ja raikkaana, pohjasta löytyy edelleen paksuja sorapatjoja. Voimakkailla pyrstöniskuilla ja käännöksillä taimen kaivaa munilleen kuoppaa. Kun pesä on valmis, hän laskee sen pohjalle munansa. Sitten hän painautuu kuopan pohjaa vasten ja antaa merkin lähellä odottavalle koiraalle. Koiras hedelmöittää maidillaan hänen munansa.
Seuraavaksi taimen peittelee munat pyyhkäisemällä niiden päälle soraa. Vaellus ja kutu ovat vaatineet veronsa. Uupuneena hän laskeutuu suvantoihin saalistamaan ja keräämään voimia. Ehkä kotivirralla voi talvehtia. Toisaalta voisi uida laveammille vesillekin. Nyt täytyy kuitenkin vain levätä hetki.
TIETOA
– Järvitaimen tulee sukukypsäksi yleensä 5–6-vuotiaana, joskus 4-vuotiaanakin. Se on silloin jo yli kilon kokoinen.
– Järvitaimen viettää yleensä 2–4 kesää järvivesissä ennen kuin lisääntymisvietti saa sen hakeutumaan takaisin kotivirralleen, jossa se on syntynyt.
– Rautalammin reitillä kutuvaellus tapahtuu yleensä syys–lokakuussa.
– Taimen, kuten muutkin lohikalat, löytää kotivirralleen veden hajujen, auringon sijainnin sekä magneettisen aistin avulla.
– Naaraat etsivät sopivia sora-alustoja virtavesien pohjista, joihin tehdä kutupesä. Parhaista paikoista käydään kilpailuakin.
– Naaras laskee pesään mätimunansa. Koiras käy hedelmöittämässä mädin maidillaan, minkä jälkeen naaras vielä peittelee pesän soraa sen päälle pöyhimällä.
– Kutuvaellus ja kutu vievät taimenten voimat. Ne lepäävät laihtuneina muutaman viikon tai koko talven kotikoskessaan ennen paluuta ruokaisammille syönnösvesille. Jotkut yksilöt saattavat kuolla kudun aiheuttamiin rasituksiin.
Lähteet
Jukka Halonen toim. (2002). Taimen – elintavat, kalastus ja suojelu, Edita Publishing Oy Helsinki.
Valkeajärvi, Pentti ym. (2016): Kalastajan Konnevesi, Konneveden kalatutkimus ry, Keuruu.
Hannamari Vallila: Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä. Yle.fi 28.6.2019. www.yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/28/lohi-palaa-kotiin-hajun-ja-magneettiaistin-avulla-lisaantymisvietti-saa-sen, haettu 6.2.2024.
Kuva: Kuteva taimen. Mika Kimmo / vastavalo.net.