Heimo oli siirtymässä syysleiripaikalle, josta oli helppo kalastaa runsaasti kutuvaellukselle lähtevää rasvaista taimenta. Sitä kuivattiin savustamalla talven varalle. Keväällä samalta leiripaikalta kalastetaan erityisesti muita, kevätkutuisia kaloja.
Ruuhet lipuivat ohi mahtavien kallioiden, joiden seinämistä suuret jumalat ja haltijat ulottivat läsnäolonsa tämänpuoleiseen.
Muu väki pysyi kauempana kallioista. Yksi heistä lähestyi kallion ja veden rajapintaa, jonne oli pyhällä elämän punaisella maalattu kuvia niin kauan kuin kukaan muisti. Nytkin pyyntionnea ja yhteisön terveyttä oli syytä vahvistaa ottamalla kallionseinämän kautta yhteys tuonpuoleiseen, jossa saaliseläinten haltijat ja esivanhemmat asuivat.
Kalliolle pysähtynyt aloitti laulun, jonka kaikuun muut kauempana vastasivat. Hän kastoi kätensä punaväriin ja alkoi kuljettaa sormiaan vanhojen kuvien päällä. Niiden värit kirkastuivat taas, ja kosketuksen kautta syntyi yhteys rajan toiselle puolelle.
TIETOA
– Kalliomaalauksia maalattiin Suomen maantieteellisellä alueella nuoremmalla kivikaudella ja pronssikaudella tuhansien vuosien ajan (n. 5000–1500 eaa.).
– Punamultavärillä maalatut kuvat esittävät usein mm. hirviä tai muita saaliseläimiä, veneitä, ihmishahmoja sekä kämmenenpainaumia. Suomesta löytyvät kalliomaalaukset kytkeytyvät ilmiönä muinaisen luola- ja kalliotaiteen yleismaailmalliseen perinteeseen.
– Maalauksia on todennäköisesti ollut nykyisen Suomen alueella muinoin paljon enemmän, sillä kaikkia ei ole löydetty ja iso osa on luultavasti aikojen saatossa tuhoutunut.
– Säilyneiden maalausten päälle on olosuhteiden ansiosta muodostunut suojaava mineraalikerrostuma piidioksidista.
– Yleisimmin maalaukset on maalattu tärkeiden vesireittien varsille, silmiinpistäviin kallioseinämiin. Usein maalausten lähellä kallioista löytyy myös ihmiskasvoja muistuttavia kivimuodostumia.
– Rautalammin Hankavedellä sijaitsevien Toussunlinnan kalliomaalausten ikää ei olla pystytty määrittelemään. Kallioon on maalattu ihmis- ja eläinhahmoja. Toussunlinnassakin on useita kivimuodostelmia, jotka näyttävät ihmiskasvoilta. Lisäksi maalauspaikalla on erikoinen kaiku. Kaiun ja akustiikan on arveltu myös vaikuttaneen maalauspaikkojen valintaan.
– Tarkkaa tietoa kalliomaalausten tarkoituksesta ei ole mahdollista saada. Kivikautiset ihmisyhteisöt elivät metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä, joten on arveltu, että maalaaminen on liittynyt pyyntionnen varmistamiseen. Maalauksilla on saatettu myös vahvistetaa ihmisyhteisön maailmankatsomuksellisia käsityksiä.
– Toussunlinnan kalliomaalausten lähistöltä on löytynyt kivikautisia asuinpaikkoja Myhinkosken ja Myhinjärven ympäristöstä. Näiltä maalauksilta ja asuinpaikoilta on vesistöllinen yhteys Saraakallion kalliomaalauksiin sekä Tarvaalan ja Simunan kivikautisiin asuinpaikkoihin Laukaassa. Saraakallio on Fennoskandian suurin kalliomaalauskenttä.
LÄHTEET
Pekka Kivikäs (2009): Suomen kalliomaalausten merkit: Kalliot, kuvakentät ja kuvamerkitykset. Atena.
David Lewis-Williams (2002): The Mind in the Cave: Consciousness and the Origins of Art. Thames and Hudson.
Suomen muinaistaideseura ry: Toussunlinna. http://suomenmuinaistaideseura.fi/suomen-kalliomaalaukset/toussunlinna, haettu 23.3.2024.